Esittelyteksti - Uudenmaan Kokoomus

Mikko Luomala

Tohtoriopiskelija

Espoo

Mikko Luomala on ollut vuoden 2020 joulukuusta asti mukana politiikassa. Hän tuli mukaan Kokoomukseen vuoden 2024 heinäkuussa. Mikko on ollut Kokoomuksessa noin 1 vuoden 7 kuukautta. Mikko on hoitanut Espoossa teknisessä lautakunnassa Espoon kriittisen infrastruktuurin ylläpitämistä. Ottanut huomioon asukkaiden toiveet ja välillä ne on pystytty viemään osaksi päätöksentekoa. Suuresta paineesta huolimatta Espoon teknisessä lautakunnassa on onnistuttu säilyttämään kaupungin kunnossapidon laatu ja haettu tarvittavat säästöt. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta on johdettu parhaiten kaikista hyvinvointialueista. Mikko on viimeistelemässä väitöskirjaansa Vaasan yliopistolla koskien kyberrikollisuutta. Muutoin Mikko on varsin arkinen hahmo. Mikko on tehnyt paljon töitä opintojensa eteen sekä tehnyt pätkätöitä elämänsä aikana ja ollut yrittäjänä. Mikon työura on koostunut monenlaisista IT-alan ja turvallisuuteen liittyvistä työtehtävistä, jonka lisäksi hän on toiminut tietokonealan yrittäjänä.

Esittelyteksti - Suomenvaalit.fi

Mikko Luomala on ollut vuoden 2020 joulukuusta asti mukana politiikassa. Hän tuli mukaan Kokoomukseen vuoden 2024 heinäkuussa. Mikko on ollut Kokoomuksessa noin 1 vuoden 7 kuukautta.

Mikko on hoitanut Espoossa teknisessä lautakunnassa Espoon kriittisen infrastruktuurin ylläpitämistä. Ottanut huomioon asukkaiden toiveet ja välillä ne on pystytty viemään osaksi päätöksentekoa. Suuresta paineesta huolimatta Espoon teknisessä lautakunnassa on onnistuttu säilyttämään kaupungin kunnossa pidon laatu ja haettu tarvittavat säästöt. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta on johdettu parhaiten kaikista hyvinvointialueista.

Mikko on viimeistelemässä väitöskirjaansa Vaasan yliopistolla koskien kyberrikollisuutta. Muutoin Mikko on varsin arkinen hahmo. Mikko on tehnyt paljon töitä opintojensa eteen sekä tehnyt pätkätöitä elämänsä aikana ja ollut yrittäjänä. Mikon työura on koostunut monenlaisista IT-alan ja turvallisuuteen liittyvistä työtehtävistä, jonka lisäksi hän on toiminut tietokonealan yrittäjänä.

Ajatuksia vuoden 2027 eduskuntavaaliteemoista

Väite1: Suomessa on mietittävä verojen kohtuullistamista

Samaa mieltä

Suomi on yksi eniten verotetuista maista. Olemme päässeet julkisen sektorin kasvussa pisteeseen, että kilpailemme sen koosta Ranskan kanssa. Verojen nostaminen vie talouden taantumaan. Suomessa olisi hyvä miettiä progressioverotuksen muutosta tai vaikka tasa-vero järjestelmää. Se on asennekysymys, että tuotetaanko palvelut ihmisille yksityisesti (matala verotus & ihmiset itse ostavat palvelut) vai julkisesti (korkea verotus). 

Väite2: Suomen kriminaalipolitiikka on oikean suuntainen

Samaa mieltä

Suomessa on kovennettu tiettyjen henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikoksien rangaistuksia. Kriminologisen teorian mukaan rangaistukset eivät automaattisesti katkaise rikoskierrettä. Varmuusvankeus on yhteiskunnan turvallisuutta lisäävä ratkaisu. Rikollisuutta voidaan vähentää, mutta mihin asti. 1990 -luvulta alkanut rikollisuuden lasku ei välttämättä jatku ikuisesti, vaan kova rikollisuus voi lisääntyä. 

Väite3: Hyvinvointialueiden määrää tulee vähentää

Samaa mieltä

Suomessa on liikaa hyvinvointialueita. Hallintojen perustaminen ei ole se lisäarvo, vaan se operatiivinen työ. Suomessa olisi hyvä tarkastella että riittäisikö 4-9 hyvinvointialuetta Suomen tarpeisiin. Yksityisen terveydenhuollon roolia ei saa väheksyä, se ei ole oikeistoliberaalista näkökulmasta katsottuna itseisarvo, että valtio järjestää kaiken ihmisille.

Väite4: Suomella pitää olla vahvat itsepuolustusvoimat 

Samaa mieltä

Suomi on maailman mittakaavasa pieni valtio ja olemme vähemmistökansaa (suomalaiset) jos vertaamme väestön absoluuttista määrää esim. kiinalaisiin. Jos meillä ei ole omaa armeijaa, niin silloin sen tyhjiön täyttää joku toinen. Näinä aikoina (2026) on tärkeää, että arvostamme aktiivisia reserviläisiä sekä ylläpidämme reserviläisarmeijan toimintakykyä. Suomen pitää pannostaa puolustusteollisuuden hankintoihin. Olemme riippuvaisia jonkin verran muiden maiden puolustusteollisuuden hankinnoista. Aikaisemmin puhuttiin Nato optiosta, mutta nyt se on valittu. Kuitenkin Naton tulevaisuus ja sen uskottavuus on Amerikan politiikan takia kysymys, että voiko siihen nojautua? EU:ssa pitää lobata sen eteen,

että Natolle löytyy uskottava vaihtoehto joka antaa aidot turvatakuut Euroopalle ja eurooppalaisille arvoille. Jokatapauksessa toivon mukaan nykyinen Amerikan presidentti näkee Suomessa lisäarvon ja pitää Naton uskottavana vastavoimana esim. Venäjää vastaan.

Väite5: Koulutuksen laatujärjestelmää pitää korjata

Samaa mieltä

Suomen koulutusjärjestelmän sisäistä laatujärjestelmän korjaamista pitää jatkaa. Kännykkäkielto on jo parantanut oppimistuloksia. Vanhempien tulee osallistua enemmän lasten kasvatukseen, eikä tehdä niin kuten vasemmistoaatteissa ajatellaan että "kyllä yhteiskunta hoitaa". Jos katsomme Viroon niin siellä on paremmat PISA oppimistulokset ihmisillä. Meidän pitää saada vaatia opiskelijoita, että he saavuttavat oppimistulokset. Se on tärkeää, että ihmiset osaavat lukea, laskea, kirjoittaa ja toivon mukaan tehdä innovatiivisia tekoja elämässä. 

Väite6: Suomen talous saa olla velkainen, mutta ei nyt näin velkainen

Samaa mieltä

Totuus on, että vuoden 2008 jälkeen talous on alijäämäinen. Mutta Kokoomuksen johdolla taloutta on aloitettu sopeuttamaan, vaikka se on tuskallista. Valtion ei tarvitse olla velaton, mutta vasemmistomieleiset poliitikot ja vasemmistonarratiiviin sopivat "asiantuntijat" sanoivat Kataisen hallinnon aikana että velkaantumista voidaan jatkaa. Nyt kun katsoo nykyisyyttä, niin silloin nämä ihmiset eivät pystyneet tekemään sitä mikä on oikein: sopeuttaa taloutta. Velkajarruun sitoutumattomat tahot sitoutuvat siihen, että he pohjustuvat Suomen tulevaisuutta mihin kommunistiset/sosialistivaltiot kaatuvat: "rahojen" loppumiseen. 

Väite7: Suomen julkinen sektori on liian iso

Samaa mieltä

Suomen julkinen sektori koko on kyseenalaistettu, mutta sitä muutosta ei haluta tehdä kun se vie elinkeinon "viranomaistoiminnan" harjoittajilta. Valta ei tosiaan katoa mihinkään, vaan se siirtyy. Suomessa perustuslain (731/1999) 124 § vaikeuttaa Suomen toimintojen yksityistämistä, joka estää minarkismin Suomessa tai esim. itävaltalaisen taloustieteen harjoittamisen. Tämä pitää muuttaa, koska niin kauan kuin valtion talous ei kasva loputtomasti, niin se vasemmistolaisen aatteen mukainen uskomus "yhteiskunta järjestää kaiken" jää teologiseksi uskomukseksi. Suomessa tulee mennä oikeistoliberaaliseen suuntaan talouden opissa, jossa yksityisen omaisuuden merkitys korostuu, yksilön valinnan, yksilön vastuun sekä vapaiden markkinoiden rooli.

Väite8: Suomen oikeistolaiset arvot on mitätöinnin kohteena

Samaa mieltä

Suomessa ei kovinkaan paljoa tiedoteta oikeistolaisten arvojen kokonaisuudesta. Suomessa yhteiskunnallinen kritiikki on enimmäkseen vasemmistolaista eikä oikeistoliberaalinen yhteiskuntakritiikki saa painoa arvoa. Oikeistolaisia arvoja kannattavat ihmiset joutuvat piilottelemaan omia arvojaan verratuna vasemmistolaisiin arvoihin. Taidepiirit saavat vapaasti puhua vasemmistoaatteen ilosanomaa, kouluissa vasemmistolaiset arvot tuodaan kouluopetukseen asti, vakiintuneessa mediassa puhutaan hyvinvointivaltiosta ja väheksytään ihmisiä, jotka kannattavat oikeistolaisia arvoja. 

Väite9: Suomen politiikka tulee perustua systemaattisesti tutkittuun tietoon

Samaa mieltä

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa juttelin erilaisten järjestöedustajien kanssa, ja he jakavat sen filosofian että julkisen politikaan sekä lakien tulee perustua tutkittuun tietoon kuten päätöksenteon. Se kritiikki nousee, että yhden tutkijan näkemyksille voidaan antaa liian suuri arvo vaikka tutkittu tieto pitää systemaattisesti arvioida. Itse ehdotan tämän ratkaisemiseksi, että päätöksenteon elinkaareen lisätään menetelmä jossa systemaattisesti käydään asiantuntijoiden ja tutkittu tieto läpi esim. laadullisen meta-analyysin avulla. Kukaan ei tiedä kaikkea, eikä tulevaisuutta voi täysin tietää, vaan riskejä joudutaan ottamaan, mutta se on edes hyvä yrittää arvioida päätöksien ja lakien toimivuutta tutkitun tiedon avulla.

Väite10: Suomessa pitää olla valikoiva maahanmuuttopolitiikka

Samaa mieltä

Tämä herättää paljon tunteita, mutta sille on syynsä. Suomi tulee olemaan jokseekin kansainvälinen maa. Meillä pitää olla valikoiva maahanmuuttopolitiikka, koska työvoiman tarve vaihtelee sekä meidän pitää työllistää jo Suomen maaperällä olevat ihmiset. Maahanmuuttossa on varjopuolensa, eikä niitä voi vähätellä. Vakavista rikoksia tekevät ihmiset eivät ole tervetulleita Suomeen eikä ei-kansalaiset jotka tekevät vakavia rikoksia. Maahanmuutolla on "hyviä" puolia, ja siksi maahanmuuttopolitiikan tulee olla valikoiva koska se ei ole kenenkään etu jos ihminen ei viihdy meillä tai sopeudu yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. 

Väite11: Suomessa pitää mahdollistaa yksityisen turvallisuuden kehitys

Samaa mieltä

Valtion tarjoama turvallisuus on aina rajallista. Suomessa pitää mahdollistaa yksityisen turvallisuuden kehitys. Erityisesti kyberrikollisuudessa valtio kykenee rajallisesti kontrolloimaan sitä ilmiötä, ja tässä korostuu yrityksien ja muiden Internetissä toimivien tahojen turvallisuus. Suomessa viranomaisiin nojautuminen ei riitä eikä se argumentti että viranomaiset hoitavat kaiken. Suomessa arvostetaan liian vähän yksityistä turvallisuutta sekä kansalaisen omatoimista varautumista. Meidän pitäisi käydä keskustelu, että mikä on hätävarjeluoikeuden tila Suomessa kun "Uhrista" tehdää helposti oikeuslaitoksessa "tekijä" jos ei ymmärrä hätävarjelun rajoja. Mielestäni lakia noudattavan kansalaisen ei pidä pelätä rikollisia. 

Väite12: Suomessa pitää tehdä ratkaisuja kyberrikollisuuden vähentämiseksi

Samaa mieltä

Valtion tarjoama turvallisuus on aina rajallista. Suomessa kyberrikollisuutta vähennetään luomalla kontrolleja alustoihin, jossa kyberrikoksia tehdään. Tämä on sitä tilannetorjuntaa ja tässä korostuu kaupalliset ratkaisut sekä yksityinen turvallisuus. Säätelyn pitää mahdollistaa "rikoksientorjunta". 

Väite13: Kotona tapahtuvaa väkivaltaa pitää torjua tai vähentää

Samaa mieltä

Tämän ratkaisemiseksi tarvitaan kriminologista tutkimusta, joka selvittää mitä keinoja on olemassa väkivallan ehkäisyyn, torjuntaan ja vähentämiseksi ihmisten kodeissa. Samalla on tärkeä tarkastella sitä, että miten väkivaltaisesta suhteesta voidaan irtautua ja miten uhria voidaan suojella väkivallalta. 

Esittelyteksti

Mikko Luomala on ollut vuoden 2020 joulukuusta asti mukana politiikassa. Hän tuli mukaan Kokoomukseen vuoden 2024 heinäkuussa. Mikko ollut Kokoomuksessa noin 1 vuoden 7 kuukautta.

Mikko on hoitanut Espoossa teknisessä lautakunnassa Espoon kriittisen infrastruktuurin ylläpitämistä. Ottanut huomioon asukkaiden toiveet ja välillä ne on pystytty viemään osaksi päätöksentekoa. Suuresta paineesta huolimatta Espoon teknisessä lautakunnassa on onnistuttu säilyttämään kaupungin kunnossa pidon laatu ja haettu tarvittavat säästöt. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta on johdettu parhaiten kaikista hyvinvointialueista.

Mikko on viimeistelemässä väitöskirjaansa Vaasan yliopistolla koskien kyberrikollisuutta. Muutoin Mikko on varsin arkinen hahmo. Mikko on tehnyt paljon töitä opintojensa eteen sekä tehnyt pätkätöitä elämänsä aikana ja ollut yrittäjänä. Mikon työura on koostunut monenlaisista IT-alan ja turvallisuuteen liittyvistä työtehtävistä, jonka lisäksi hän on toiminut tietokonealan yrittäjänä.

"Johtaminen merkitsee, tiedätte kyllä miksi." - 21.1.2025, Mikko Luomala 

"Ole se tulevaisuus, jonka haluat muuttuvan todeksi" - 26.2.2026 Mikko Luomala, Albergan kartanossa 

TEK vaalitavoitteet - 2026

1. Tohtoriopiskelijoiden ja väitelleiden tohtoreiden työllistyminen

Suomessa oli tärkeämpi käydä se keskustelu, että miten nyt jo tohtoriksi aikovien ja väitelleiden tohtoroiden työelämään siirtymistä edistetään.  Tohtoritutkinto pitää enemmin nähdä jatkokoulutuksessa, joka tuo ihmiselle uusia taitoja. Hän on edelleen maisteri ”omalta” altaan, joka kykenee tieteellisesti tutkimaan. 

2. Tieteen ja yrityksen maailman yhteistyön edistäminen

Suomessa pitää saada yritykset mukaan tieteen tekemiseen. Tämä on yksi keino jolla saadaan heidät näkemään se lisäarvo mitä tieteellinen koulutus ja tutkimus tuo heille. Vain uudistuva organisaatio voi selvitä tässä globaalissa kilpailussa.

3. Kokonaispolitiikka työelämässä

Työelämässä on lukuisia haasteita ja itse katson, että on tärkeää että harjoitamme kokonaispolitiikkaa työelämää koskevassa päätöksenteossa. Meidän pitää tosiasioiden perusteella käsitellä kaikkia näkökulmia, jotta meillä on toimiva ja elinvoimainen työelämä.

Mikon omat vaalikonevastaukset 

Väite1: Yrittäjien asema unohtuu vaalikoneissa

Samaa mieltä

Itse olen vuodesta 2020 huomannut, että vaalikoneissa toistuu samankaltaiset teemat. Mutta siitä olen vakuuttunut, että yrittäjien näkökulma jää vähäiseksi vaalikoneissa. Vaalikoneissa tulee olla yrittäjien näkökulmia työelämästä. Välillä tuntuu siltä, että kun joku perustaa yrityksen niin sitä yhteisöä kohdellaan heti sitten että siellä on valtavat summat rahaa ja kaikkiin vaatimuksiin voidaan suostua. 

Väite2: Suomessa käytetään ilmaista harjoittelua palkallisen työnteon jatkeena ja sitä pitää vähentää

Samaa mieltä

Olen tämän havainnut ja pidän tätä suurena epäkohtana, että meillä on muodostunut jo rakenteita jossa korkeakoulun käyneet tekevät ilmaiseksi tai naurettavalla palkka töitä mistä pitäisi maksaa kunnolla. Muistelen että tästä on jopa YLE 2008 tiedottanut. Itse sanon että yliopistoharjoittelijoita ei pidä käyttää ilmaisena työvoimana, kun johtaa siihen että he joutuvat turvautumaan tukijaisiin. 

Väite3: Korkeakoulujen laadunhallintaa pitää parantaa

Samaa mieltä

Itse pidän koulutusta tärkeänä, mutta ei hinnalla minä hyvänsä. Suomessa ei pidä laskea koulutuksen tasoa, kun se osuu jo työelämässä olevien tutkintojen arvoon, mutta tutkintoja pitää udistaa siltä osin miten tarpeet muuttuvat. Nykyään alkaa olla jo niin, että korkeakoulututkinnon lisäksi joillakin aloilla kysytään sertifikaatteja, alan pitkää työkokemusta jne niin se kertoo että inflaatiota on tapahtunut.  

Väite4: Suomessa pitää rakentaa korkeakoulutusjärjestelmän sisälle työelämä tenure polku

Samaa mieltä

Mikä on koulutuksen idea? Muistelen, että joskus 1800 -luvulla yliopistojen tehtävä oli kouluttaa herrasmiehiä, jotta he voisivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nykyään kun elämme maailmassa jossa yksilöllisyys korostuu ja perinteiset arvot haihtuvat pois, niin koulutuksen rooli näyttää olevan valmistaa ihmisiä tuottaviin töihin. Itse tiedän sen kokemuksesta, että jos korkeakouluharjoittelut ei tehdä oikeaan paikkaan eikä opinnäytetyötä, niin työelämän tenure polku katkeaa tai ei pääse alalle töihin jota haluaa. Lääkäreiden ja oikeustieteilijöiden maailmassa on rakennettu selvä työelämä yhteys sekä tutkimuksen yhteistyö, niin heillä on jo tämä järjestelmä. Tekniikan, kyberturvallisuuden jne aloilla on oltava samanlainen tenure polku, jotta ihmiset eivät pety. 

Väite5: Suomessa pitää arvostaa ihmisiä jotka pyrkivät tieteelliseen jatkokoulutukseen

Samaa mieltä

Yliopiston asemaa tieteellisen tutkimuksen tekijänä ei pidä heikentää. Itse en kannata ammatillisen “Professional Doctorate, PD” tutkinnon lisäämisestä ammattikorkeakoulujärjestelmään. Tämä keskustelun voisi kytkeä siihen keskusteluun mikä on ammattikorkeakoulujen paikka Suomessa. Asiaa on käsitelty menneisyydessä teoksessa nimeltä ”Ammattikorkeakoulun paikka : hakijanäkökulma suomalaiseen ammattikorkeakoulujärjestelmään (2003)” Aikaisemmin ne olivat keino purkaa ylioppilasjonoja, mutta toisin kävin. Tarve korkeakoulutukselle lisääntyi. Samalla hämärtyi se raja, että mikä ero on tieteellisellä koulutuksella ja työelämän lähtöisellä koulutuksella. Nyt sitten sitä halutaan hämärtää lisää. Meidän pitää jatkaa sitä perinnettä, että miten pidämme tutkijakoulutuksen laadukkaana, jotta sillä on arvoa sekä miten jaamme rajalliset resurssit laadukkaan koulutuksen osalta korkeakoulujärjestelmän sisällä. Miten teemme asennemuutoksen, että tohtoreiden kouluttaminen on jatkossa kannattaa, vaikka se vaatii kaikilta osapuolilta myönnytyksiä, että pääsemme win-win tilanteeseen. Tutkijauran edellytyksiä ei pidä heikentää eikä tutkijakoulutuksen käyneiden ihmisten ura mahdollisuuksia.

Väite5: Suomi tarvitsee nettomaksajia ja huippusijoituksia

Samaa mieltä

Se on erittäin tärkeää, että suomalaiset yliopistot ottavat miljoonan luokan hankkeet heille ulkomailta, jos heiltä valmistunut tohtori pystyy ne Suomeen tuomaan ulkomailta. Samalla Suomeen on tärkeää houkutella oikeita huippuosaajia joiden aidot vuositulot ovat esim. 100 000 euron vuosiluokassa. Meillä on jo omasta takaa omia ihmisiä maaperällä, jotka pitää työllistää. Suomalaisten työmoraalia ei pidä romuttaa. Blue collar työt pitää jatkossa olla tarjolla suomalaiselle. 

Väite6: Suomen tulee lisätä tohtoritason opiskelun maahanmuuttoa, jos henkilö itse maksaa opintonsa ja mahdolliset muut kulut

Samaa mieltä

Kyllä meidän pitää ottaa tänne tieteelliseksi jatko-opiskelijoiksi ne ihmiset jotka ovat valmiita itsekustantamaan oman elämisen ja maksavat omien tutkimuksien teon kulut. He tuovat tärkeää lisäarvoa Suomen julkiselle sekä yksityiselle taloudelle. 

Väite7: Suomen tulee lisätä kandi- ja maisteriopiskelun maahanmuuttoa, jos henkilö itse maksaa opintonsa ja mahdolliset muut kulut

Samaa mieltä

Kyllä meidän pitää ottaa tänne perustutkinto opiskelijoiksi ne ihmiset jotka ovat valmiita itsekustantamaan oman elämisen ja maksavat omien opintojensa kulut. He tuovat tärkeää lisäarvoa Suomen julkiselle sekä yksityiselle taloudelle. 

Väite8: Vaikeat päätökset tulee tehdä tosiasioiden perusteella

Samaa mieltä

Itse kannatan tosiasioihin perustuvaa päätöksentekoa ja että asioista katsotaan kokonaisuutena. Se on kokonaispolitiikan idea. Fantasia maailmassa kaikki toiveet voidaan toteuttaa, mutta koska ihmisen aika on rajallinen ja resurssit ovat rajalliset, niin muutokset tapahtuvat välillä vasta pitkällä aikavälillä. Se on tärkeää yrittää edes tehdä oikean suuntaisia päätöksiä, jotka perustuvat silloin parhaaseen tietoon ja tieteelliseen tietoon.

Kyberturvallisuus Espoossa ja Länsi-Uudellamaalla

Kyberturvallisuus on edelleen tärkeä asia Espoon kunnassa sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Itse olen tehnyt Suomen energian kyberturvallisuudesta selvityksen, ja kyberhyökkäys huolettaa Suomen energia-alan toimijoita. Tietosuoja-asiat ovat tärkeitä erityisesti terveydenhuollossa. Kyberrikoksia tehdään Suomessa ja meidän pitää pienentää kyberrikollisuutta.

Keinoälyn mahdollisuudet ja eettisyys sekä hoitoon pääsy

Keinoälystä puhutaan ja se on tulossa osaksi arkea. Itse olen käynyt puhumassa keinoälyn eettisyydestä tieteellisessa konferensissa. Keinoälyssä on mahdollisuutensa ja eettisesti käytettynä se parantaa elämämme laatua. Terveydenhuollossa keinoälyllä pystytään systematisoimaan potilastietoja, joka mahdollistaa tehokkaamman ja tarkemman päätöksenteon terveydenhuollon ammattilaiselle potilaan hoidosta. Tässä tulee ymmärtää teknologian rajoitteet ja puutteet, mutta se lopulta emme voi pysäyttää kehitystä. Itse voin tarjota asiantuntemustani, jotta keinoälyn käyttöönotto sujuu eettisesti. Terveydenhuollossa tarvitaan teknologiaa, jotta voimme purkaa hoitojonoja ja ihmisten hoitoon pääsy ei vaarantuisi.

Koulujen turvallisuus Espoossa ja Länsi-Uudellamaalla

Koulujen turvallisuus puhuttaa. Sille on aiheellinen syynsä. Espoossa ja Länsi-Uudellamaalla on tarkasteltava miten kouluissa saadaan hoidettua oppilaiden sekä koulun henkilönkunnan turvallisuus. Tarvittaessa meidän mietittävä voidaanko yksityistä turvallisuutta hyödyntää kouluissa. Itse olen ollut mukana tutkimassa kokonaisturvallisuutta ja sitä tarvitaan Espoossa sekä Länsi-Uudellamaalla.

Vastuullinen taloudenpito kunnissa ja hyvinvointialueella sekä energiapolitiikka

Suomessa tarvitaan talouskasvua ja sen eteen meidän pitää tehdä uudistuksia. Verojen nosto vie talouden taantumaan ja siitä on ihan tieteellinen näyttö. Pienyritykset ovat jo liian kovilla. Ainoastaan ketterät yritykset selviävät ja kunnissa ei pidä laittaa lisää vaatimuksia yrityksille. Jos yritykset kaatuvat, niin se on meidän tapiomme Espoossa sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Vastuulliseen taloudenpitoon kuuluu myös vastuullinen energiapolitiikka. Meidän pitää tarkastella uusiutuvien energioiden taloudenkasvun mahdollisuuksia, vaikka tuulivoima- ja aurinkovoimat ovat täydentäviä energiamuotoja. Ydinvoiman osalta meidän pitää tarkastella sen mahdollisuuksia.

E-urheilu (esports) nuorille

Nuorten ääntä pitää kuulla. Toisen asteen ammattillisessa koulutuksessa pitää olla mahdollisuus kehittyä e-urheilu (esports) osaajaksi. Meidän on annettava nuorille mahdollisuus seurata heidän unelmiansa. Toisen asteen koulutuksen laadun pitää olla hyvää, koska se on ajan tuhlausta jos tutkintoa ei arvosteta työelämässä. 

Kokonaispolitiikkaa Espoossa ja Länsi-Uudellamaalla

Vaikka vaalien alla puhutaan muutamasta asiasta, niin todellisuudessa kunnan ja hyvinvointialueen asiat ovat laajemmat kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Itse olen kokonaispoliittisen ajattelun perustaja. Julkisuudessa on puhuttu kokonaisturvallisuudesta, niin kokonaispolitiikka täytyy olla olemassa. Espoossa tulee tarkastella miten Espoosta saadaan turvallisuuden kaupunki. Sopisiko Naton pääkonttori Espooseen? Kyllä sopii. Ydinvoimaa tarvitaan ja olen siitä aikaisemmin puhunut.  Espoossa ja Länsi-Uudenmaan alueella tarvitaan kokonaisvaltaista politiikan tekoa, jossa huomioidaan talous, ilmasto, maatalous, maahanmuuttoasiat, puolustus, turvallisuus, kyberturvallisuus, keinöälyn mahdollisuudet & eettisyys, koulutus, terveys, kulttuuri, tieteellinen tutkimus jne. päätöksenteossa. Asioista on katsottava kokonaisuutena ja politiikkaa on tehtävä todisteaineistopohjaisesti. Mahdollistamalla ihmisten menestymisen ja oman elämän rakentamisen sekä pitämällä yhteisistä asioista huolta, niin meillä on yhteinen tulevaisuus.

"Johtaminen merkitsee, tiedätte kyllä miksi." - 21.1.2025, Mikko Luomala

#johtaminenmerkitsee #mikkoluomala #mluomala #kokonaispolitiikka

Kuka on Mikko Luomala? Miksi olen ehdolla Espoossa kuntavaaleissa ja Länsi-Uudenmaan aluevaaleissa? 

Äänestä Espoossa 354 ja Länsi-Uudellamaalla 2277